Tuotamme sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain alaisia avohuollon palveluita sekä ratkaisukeskeistä neuropsykiatrista valmennusta
Perhetyö
Perhetyö on aina ratkaisukeskeistä, läpinäkyvää ja luottamuksellista työtä usein perheen kotona. Ratkaisukeskeinen perhetyö on tavoitteellista ja suunnitelmallista lapsen edun mukaista, koko perhe huomioiden. Perhetyö on voimavarakeskeistä, jonka tarkoitus ja tavoite on löytää perheen omat vahvuudet ja voimavarat, tukea arjen rutiineja ja vahvistaa vanhemmuutta arjen haasteissa. Perhetyötä voidaan tehdä niin sanottuna korjaavana työnä tai ehkäisevänä työnä yhdessä varhaiskasvatuksen, koulun neuvolan ja sosiaalitoimen kanssa. Sosiaalihuoltolain perhetyötä voidaan järjestää matalalla kynnyksellä ja laaja-alaisesti esimerkiksi lastensuojelun tarvetta ehkäisevänä toimintana.
Ennen perhetyön aloittamista pidetään yhdessä perheen ja sosiaalityöntekijän kanssa palaveri, jossa työskentelylle asetetaan tavoitteet. Työskentely on aina tavoitteellista ja yhteisillä pelisäännöillä pyritään tavoitetta kohti pienin askelin ja onnistumisin. Perhetyöllä pyritään aina pysyviin muutoksiin. Perhetyössä on mahdollista käyttää useita menetelmiä yksilöllisesti perheen parhaaksi. Työllä tuetaan lasten ja vanhempien välisiä vuorovaikutussuhteita, ollaan perheen tukena moniammatillisissa työryhmissä ja neuvotteluissa, varhaiskasvatuksessa ja koulussa oppilashuoltoryhmässä tai oppisen muissa haasteissa tukena. Ratkaisukeskeisellä perhetyöllä voidaan olla tukena perheen kriisitilanteissa.
Perhearviointi voi olla osa perhetyötä. Arviointi tapahtuu perheen sosiaalityöntekijän toimeksiannosta tai yhdessä parityöskentelynä. Arvioinnilla kartoitetaan perheen vahvuudet ja tuen tarpeet. Samalla on hyvä kartoittaa tukiverkostot, perheenjäsenten väliset roolit ja suhteet. Perhearviointi on luonteva tehdä perheen kotona, jossa jokainen perheen jäsen tuntee olonsa turvalliseksi ja osaa olla oma itsensä. Lapsen aseman selvittäminen osana perhettä on luontevinta.
Tehostettu perhetyö
Perheet, jotka ohjautuvat tehostetun perhetyön piiriin ovat usein haastavassa tilanteessa ja tarvitsevat erityisen intensiivistä ohjausta ja tukea. Tehostetun perhetyöskentelyn lähtökohta on aina yhteistyö perheen kanssa, vaikka lastensuojelu voi velvoittaa perhettä osallistumaan perhetyöhön. Tehostetun perhetyön onnistumisen keskeinen edellytys on, että perhe tunnistaa muutostarpeet ja motivoitunut työskentelemään ongelman korjaamiseen. Mikäli perheen tuen tarve vaatii, on tehostettu perhetyö järjestettävä moniammatillisesti. Tehostetun perhetyön aloittamisesta, seurannasta, arvioinnista ja jakson pituudesta päättää lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Yritykselläni on mahdollisuus reagoida tarvittaessa nopeasti ja joustavasti tehostettuun, ratkaisukeskeiseen perhetyöhön.
Lapsen ja vanhemman väliset tuetut/valvotut tapaamiset tai valvotut vaihdot
Valvottujen ja tuettujen tapaamisten järjestäminen perustuu vanhempien tekemään, viranomaisten vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen, jossa määritellään valvonnan sisältö.
Tuetuissa tapaamisissa ohjaaja on käytettävissä tapaamisen ajan ja tarvittaessa tukee lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta tai on muuten avuksi.
Valvotuissa tapaamisissa valvojan tehtävä on olla näkö- ja kuuloyhteydessä lapseen ja vanhempaan koko ajan. Valvojan tehtäviin kuuluu myös huolehtia lapsen hyvinvoinnista fyysisesti ja psyykkisesti sekä taata se, että lasta ei viedä luvatta pois tapaamistilasta. Tarvittaessa valvojia voi olla kaksi.
Kaikissa valvontatehtävissä on turvattava lapsen etu, edistäen kuitenkin vanhemman ja lapsen vuorovaikutusta. Ennen tapaamista varmistetaan aikuisten kunto (esim. päihtymys). Tarvittaessa on tapaaminen keskeytettävä, mikäli lapsen etu sitä vaatii.
Tarvittaessa palveluun kuuluu arviointia, joka tulee olla kaikkien osapuolten tiedossa.
Tapaamisissa tarjotaan lapsille ja vanhemmille välipala.
Valvotuissa vaihdoissa valvoja huolehtii, että siirtymiset lapsen ja vanhempien välillä sujuu sopimusten mukaisesti, lapsen edun mukaisesti ja turvallisesti. Valvojan tehtävä on varmistaa vanhempien kunto. Tarvittaessa tapaaminen voidaan keskeyttää, kutsua vartija tai poliisi tarpeen vaatiessa.
Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus
Ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmennuksen tavoitteena on tukea eri-ikäisten ja eri elämänvaiheissa olevia ihmisiä elämän – ja arjenhallinnan taitoja, sekä uusien, myönteisten toimintatapojen oppimista. Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennusmenetelmä tukee erityisesti puutteellisten toiminnanohjauksen taitojen harjoittelemista. Neuropsykiatrinen valmennus on ohjauksellinen ja tavoitteellinen kuntoutusmenetelmä, joka on suunnattu asiakkaille, joilla on neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia.
Ratkaisukeskeisessä neuropsykiatrisessa valmennuksessa tavoitteet ja aikataulu sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa ja menetelmät valitaan yksilöllisesti tavoitteen ja tarpeen mukaan. Neuropsykiatrisista oireyhtymistä tunnetuimpia ovat
- tarkkaavuuden ja aktiivisuuden häiriö ADHD ja ADD
- Aspergerin syndrooma
- Touretten oireyhtymä
Neuropsykiatriseen valmennukseen on mahdollista saada maksusitoumus sosiaalitoimesta tai terveydenhuollosta.
Ammatillinen tukihenkilötoiminta
Tukihenkilön järjestäminen perustuu palvelutarpeeseen ja asiakassuunnitelmaan. Lisäksi on tärkeää tehdä selkeä sopimus ja suunnitelma tukisuhteen tavoitteista, tiiviydestä ja kestosta. Suunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan ja tukihenkilön kanssa ja se tarkistetaan sovituin määräajoin. Myös tukisuhteen päättäminen valmistellaan huolellisesti.
Ammatillista tukihenkilötyötä tehdään asiakkaiden arjessa ja omassa toimintaympäristössä ja työskentely perustuu tukihenkilön ja tuettavan luottamuksellisen suhteeseen. Työote on ratkaisu- ja voimavarakeskeistä tukemista ja ohjaamista. Työ on aina tavoitteellista ja tähtää asiakkaan omien voimavarojen ja myönteisen kehityksen vahvistamiseen. Ratkaisukeskeinen ammatillinen tukihenkilötoiminta soveltuu hyvin autisminkirjon asiakkaille ratkaisukeskeisenä neuropsykiatrisena valmennuksena.
